Juulia Klemola - Kansainväliset suhteet

Lopputyö Tansaniassa

Juulia Klemola on kotoisin Helsingistä ja opiskelee viidettä vuotta kansainvälisiä suhteita Tallinnan yliopistossa. Syksyllä 2010 edessä oli työharjoittelu ja hän halusi ehdottomasti ulkomaille. Erityisen kiinnostunut hän oli kehitysmaista. Selattuaan Afrikan ja Aasian mahdollisten harjoittelupaikkojen toivossa, hän törmäsi Art in Tanzaniaan.

Klemola otti heti yhteyttä AIT:n johtajaan Kari Korhoseen. Klemola halusi harjoittelun lisäksi tehdä yliopiston lopputyönsä Euroopan Unionin kehitysavusta Tansaniassa.

”Korhosen mielestä lopputyöni ja siihen liittyvä tutkimustyö on myös arvokasta AIT:lle ja hän näytti vihreää valoa. Tarkoitukseni on levittaa tietoisuutta maan tilanteesta, aivan kuten AIT:kin.” Klemola muistelee.

Klemola kehuu AIT:n suomaa itsenäisyyttä työasioissa.

”Työharjoitteluhan on kuitenkin ennen kaikkea ihmistä itseään varten, eikä tämänikäinen ihminen enää todellakaan tarvitse paimentamista. Apua sai toki, jos sitä kaipasi, mutta muuten työskentelin itsekseni rauhassa”

Klemolan arki koostui lähinnä vierailuista erilaisiin Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan Unionin toimistoihin, lisäksi hän teki haastatteluja paikallisten poliitikkojen ja paikallisen väestöän kanssa.

Suurin ongelma työnteossa oli paikalliseen elämänrytmiin totuttelu.

”Virastot olivat välillä aika nihkeitä, eivätkä mielellään auttaneet, jos se tarkoitti virastotyöntekijälle lisää työtä."

Sisarushengen artkkitehtinä

Tansanialaiset naiset ovat pidättyväisiä, eivätkä ota kontaktia ventovieraisiin. Art in Tanzanian (AIT) Women’s group – projektin ansiosta muutamat naiset pääsevät hetkeksi pois kotoa. He irtaantuvat arjesta tavalla, joka muodostaa naisten välille erityisen sisarussuhteen.

”Opetimme naisille englantia, HIV-tietoutta ynnä kaikkea muuta, mikä auttaa heitä turvaamaan perheensä toimeentulon. Heidän auttamisensa oli ehdottomasti kaikkein hienoin kokemus täällä.”, Juulia Klemola, 27, kuvailee.

Dar es Salaamin paahtava aurinko on painunut taivaanrannan taa ja heinäsirkat sirittävät pimeydessä. Klemola silittää AIT:n Bahari Beachilla sijaitsevan majapaikan epävirallisen lemmikkikoiran ruskeaa turkkia. Sillä ei ole nimeä, koska paikallisille lemmikkikäsitys on tuntematon.

”Kaikki pienet hetket, kuten lähikioskissa vierailu ja aivan normaali arki, jota ei Suomessa vaalisi, on Dar es Salaamissa todella uniikki kokemus”, Klemola muotoilee ja rapsuttaa lemmikkiä vähän lisää.

Täällä pelkästään lähikioskilla käyminen tuntuu arvokkaalta ja uniikilta hetkeltä, jota ei Suomessa osaisi arvostaa ollenkaan. Paahtava kuumuus, noin kolmekymmentä astetta, paikallisten oma kulttuuri ja täysin erilainen miljöö luovat cocktailin, jonka jokaisesta tipasta haluaa nauttia.

Ei työtä ilman leikkiä

Elämä Bahari Beachilla, jossa Klemola asui, ei ole suljettua. Lähellä on ranta ja paikallisella dala-dalalla pääsee liikkumaan. Dala-dala on paikallisten käyttämä bussi, jolla matkustaminen on todella halpaa. Lisäksi Bahari Beachin majoituspaikassa asuu paljon muitakin kansallisuuksia, joiden kanssa voi viettää aikaa.

”Majoituspaikka oli ihan ok. Kunhan huone ei ollut täynnä ja vettä tuli, niin se oli ihan hyvä.”

Klemola odotti, että Bahari Beachin miljööstä puuttuisi joitakin perusasioita, jotka ovat itsestäänselvyyksiä suomalaiselle. Kaikkea oli saatavilla, mutta jotkin tuotteet olivat vain hieman kalliimpia kuin kotona.

”Shampoo maksaa esimerkiksi noin neljä euroa, eli paikallisissa shillingeissä 8000 shillinkiä.”

Klemolan mielestä Tansaniaan lähtö ei vaadi laajaa matkustustaustaa. Hän itse on käynyt yhden kerran Kuubassa.

”Ei kannata jännittää turhaan. Ihmiset täällä ovat aivan samanlaisia ihmisiä kuin muuallakin, eikä kaikkeen kannata saati voi varautua.”

Naisen kuitenkin kannattaa varautua siihen, että mikä länsimaalaisesta on täysin viatonta kommunikointia, voi paikalliselle tarkoittaa jotain aivan muuta.

”Eikä koti-ikävän tuntemista tarvitse missään nimessä hävetä. Se tulee kaikille joskus.”


Lisätietoja